MIKA KULJU

Normandian maihinnousu 6. kesäkuuta 1944 on yksi tunnetuimmista tapahtumista maailmanhistoriassa. Tämä kirja on tarina maihinnousuun liittyvistä matkakohteista, jotka ovat kiehtoneet ihmisiä vuosikymmenestä toiseen.

Tämä on myös kertomus muutamien suomalaissukuisten sotilaiden kohtaloista, jotka kietoutuivat näihin historiaan piirtyneisiin hetkiin.

Teos valottaa, miltä Normandian rannat näyttivät suomalaisten silmin ennen ja nyt. Lisäksi kirja murtaa maihinnousuun liittyviä myyttejä. Teos perustuu pitkälti kirjoittajan omiin kokemuksiin matkoilta Normandiaan.

Suurteoksessa Lapin sodista 1939-1945 Mika Kulju kertoo osiossaan Lapin sodan kulusta aina 1.10.1944 alkaneista Tornion ja Kemin taisteluista Rovaniemen valtaukseen ja kuljettaa lukijan suomalaisjoukkojen matkassa edelleen Ivaloon, Muonioon ja Kilpisjärvelle asti. 

Aseveljeydestä irtautuminen aiheutti traagisesti suurinta tuhoa Lapissa, jossa yhteiselo saksalaisten kanssa oli ollut tiiveintä. Kun muu Suomi siirtyi rauhan aikaan, Lapissa alkoi uusi sota.

Teos kertoo suomalaisten taistelulentäjien sankariteoista ja myös kovista kohtaloista talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin
sodassa. Mukana on sekä tuntemattomia taistelukertomuksia että ilmasodan klassikoita, jotka kerrotaan uudesta narratiivisesta näkökulmasta. Tärkeänä lähdemateriaalina ovat jatkosodan aikana julkaisematta jääneet tk-miesten tekstit, joista suurta osaa hyödynnetään historiantutkimuksessa nyt ensimmäisen kerran.

Toinen maailmansota oli ihmishistorian julmin ja väkivaltaisin sota. On arvioitu, että 70 miljoonaa ihmistä menetti henkensä. Vähiten tunnetut taistelut käytiin arktisella alueella, jään, lumen ja henkeä uhkaavan kylmyyden keskellä. Näiden tapahtumien tutkiminen on edelleen kesken.

Arktisen sotanäyttämön kohtalon hetket koettiin muun muassa Raatteen tiellä, Narvikissa, Sallassa, agenttien salaisessa sodassa Norjan ja Ruotsin tuntureilla, Lapin sodan katkerissa taisteluissa sekä sodan lopulla lähes täysin poltetussa Finnmarkissa. Teos kertoo nämä dramaattiset historian käännekohdat uudessa valossa, kun arktinen alue esitetään yhtenä kokonaisuutena, jonka tarinat muodostavat jatkuvan tapahtumaketjun. Näin sotahistorian syyt ja seuraukset saavat uuden merkityksen.

Vaietut arktiset sodat kertoo saman nimisen tv-sarjan tapahtumien taustat kahden arvostetun historiantutkijan kertomana. 

Kirja tuo esiin yli 70 mykistävää tiedotuskomppanioiden miesten kirjoittamaa artikkelia, jotka syystä tai toisesta jätettiin julkaisematta sodan jylyssä.
Monet aikansa johtavat kirjailijat, valokuvaajat, journalistit ja mainosmiehet kuten Simo ”Aapeli” Puupponen, Matti Hälli ja Veikko Ennala toimivat virallisen Suomen propagandan tekijöitä. Kirja avartaa kuvaa myös heistä.

Tornion maihinnousu 1. lokakuuta 1944 oli Lapin sodan todellinen lähtölaukaus, joka päätti lopullisesti suomalais-saksalaisen aseveljeyden. Tässä uhkarohkeassa operaatiossa suomalaiset siirtyivät suojaamattomana laivasaattueena Röytän satamaan ja saksalaiset joukot yllätettiin täysin. Teos luo uusia näkökulmia Tornion taistelujen ratkaisuvaiheisiin.

​

Kansainvälisen tason ammattivaras Ville Laine on luonut uransa täysin itse eikä luota muiden apuun. Suurten onnistumisten jälkeen vuonna 2004
Cannesin Carlton-hotellin jalokiviryöstössä asiat menevät pieleen ja viranomaiset pääsevät mestarivarkaan jäljille dna-jäljen ansiosta. Laine pakenee Aasiaan ennen kuin hänen identiteettinsä paljastuu lopullisesti.

Yllättävä mahdollisuus uuden elämän aloittamiseen tarjoutuu Thaimaassa tsunamin iskiessä Khao Lakin rantaan. Hetken mielijohteesta Laine päättää ottaa hukkuneen, loman aikana tutuksi tulleen yksinäisen miehen henkilöllisyyden, ja onnistuu palaamaan Eurooppaan uuden identiteetin turvin.

”Minä tarvitsen ammuksia, en kyytiä.”

Näin vastasi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Yhdysvaltojen tarjoukseen noutaa hänet pois Kiovasta Venäjän hyökkäyksen keskeltä. Venäjän hyökkäys naapurimaataan kohtaan oli raaka ja törkeä, mutta Zelenskyin esimerkin mukaisesti ukrainalaiset päättivät taistella. Jo parin ensimmäisen taistelupäivän aikana Ukrainan nuorekkaasta presidentistä kasvoi kansainvälinen elävä legenda ja esikuva kaikille vapautta arvostaville eurooppalaisille. Rohkeutensa ansiosta hän on meidän aikamme kunnioitetuin eurooppalainen valtiomies.

​

Tali–Ihantala 1944 on suurin Pohjoismaissa käyty taistelu. Se vaati kahdessa viikossa 1 100 suomalaisen sotilaan hengen. Puna-armeijan kaatuneiden määrä oli nelinkertainen.

Tali-Ihantalassa ratkaistiin Suomen kohtalo, sillä suurimman yksittäisen torjuntavoiton jälkeen Neuvostoliiton haaveet Suomen valloituksesta alkoivat hiipua.

Tämä on menestysteoksen päivitetty ja kuvitettu painos.

Käsivarren sota kertoo ensi kertaa tässä laajuudessaan 600 nuoren suomalaisen arktisista taisteluista Lapin sodan viimeisinä kuukausina. Nuorukaisten sotatie sai aikalaisiltaan nimen ”lasten ristiretki”.

Vahvana kertojaäänenä teoksessa on Käsivarren taistelujen luutnantti Martti Takkinen (1919–2008), jonka silminnäkijäkertomukset julkaistaan nyt ensimmäisen kerran.

Muistelmateos Pohjoisen teollisuusneuvos Jorma Terentjeff julkaistiin huhtikuussa 2012. Mika Kuljun toimittama teos kertoo Terentjeffin tarinan Oulaisten Matosaaren pelloilta elektroniikkateollisuuden huipulle.

Raatteen tien taistelu tammikuun alussa 1940 on Suomen historian legendaarisimpia hetkiä.

Joulukuussa 1939 kansainväliset journalistit kirjoittivat suomalaisia sankaritarinoita muun muassa Summasta ja Kollaalta. Kaikkein rajuin merkitys oli kuitenkin tiedoilla, jotka Päämaja välitti vuodenvaihteen molemmin puolin Suomussalmelta.

Uutisten mukaan suomalaiset olivat saavuttaneet kaksi suurta torjuntavoittoa, joista ensimmäisessä venäläiset lyötiin Kuusamoon johtavalla tiellä ja saatiin pakenemaan kirkonkylältä ja Hulkonniemestä. Jälkimmäinen suurvoitto oli Raatteen tien taistelu, jonka tarina kiehtoo ihmisiä laajassa mittakaavassa vielä meidän päivinämme.

Raatteen tie – Talvisodan sankaritarina on klassikkoteoksen uusi ja tuoreimmalla tutkimustiedolla täydennetty laitos.

Lapin sota 1944–1945 oli historiamme käännekohta, joka päätti toisen maailmansodan Suomen osalta. Katkerassa sodassa Suomi taisteli Neuvostoliiton painostamana entistä aseveljeään Saksaa vastaan. Lapin sodassa Suomi siirtyi liittoutuneiden puolelle ja poliittisesti uuteen aikakauteen, jonka jäljet näkyvät vielä meidänkin päivinämme.

Klassikkoteoksen uudistettu laitos kertoo erikoisen sodan erikoisen tarinan.

”Eiköhän se taasen pehmitä Molotovin poikia niin kuin Raatteessa."

Näin toivoi kersantti Heikki Kulju pakkasen auttavan Kuhmossa 13.2.1940 kirjoittamassaan kirjeessä. Kolme päivää myöhemmin hän oli harvinaisen hyvällä tuulella, kun vaimo oli lähettänyt valokuvia kotoa. Korsussa saattoi kuvia katsellessa mennä tuntikausia yksinäisiin ajatuksiin vaipuneena.

Kirjeitä Raatteen tieltä on kersantti Heikki Kuljun (1915-1941) sotapolun kuvaus ja samalla läpileikkaus menestyneen tietokirjailijan tähänastiseen tuotantoon.

Mäntyvaaran ja Pelkosenniemen taistelut ovat turhaan jääneet kuuluisien Suomussalmen mottitaistelujen varjoon.

Tämä kirja kertoo näiden Suomen historiaan oleellisesti kuuluvien tapahtumien kulun faktojen valossa ja koko talvisodan kontekstissa. Teos on myös läpileikkaus talvisodan historiaan ja kunnianosoitus veteraanisukupolven tarinankerronnan perinteelle.

Kirja kertoo Oulun teknologiailmiön historian. Päähenkilöitä ovat mm. Seppo Säynäjäkangas, Jorma Terentjeff, Veikko Lesonen, Lauri Kuokkanen, Matti Otala ja Pertti Huuskonen. Teos on käännetty japaniksi.