MIKA KULJU

Vaietut arktiset sodat kertoo saman nimisen tv-sarjan tapahtumien taustat kahden arvostetun historiantutkijan kertomana. 

Teos kertoo suomalaisten taistelulentäjien sankariteoista ja myös kovista kohtaloista talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin
sodassa. Mukana on sekä tuntemattomia taistelukertomuksia että ilmasodan klassikoita, jotka kerrotaan uudesta narratiivisesta näkökulmasta. Tärkeänä lähdemateriaalina ovat jatkosodan aikana julkaisematta jääneet tk-miesten tekstit, joista suurta osaa hyödynnetään historiantutkimuksessa nyt ensimmäisen kerran.

Käsivarren sota kertoo ensi kertaa tässä laajuudessaan 600 nuoren suomalaisen arktisista taisteluista Lapin sodan viimeisinä kuukausina. Nuorukaisten sotatie sai aikalaisiltaan nimen ”lasten ristiretki”.

Vahvana kertojaäänenä teoksessa on Käsivarren taistelujen luutnantti Martti Takkinen (1919–2008), jonka silminnäkijäkertomukset julkaistaan nyt ensimmäisen kerran.

Muistelmateos Pohjoisen teollisuusneuvos Jorma Terentjeff julkaistiin huhtikuussa 2012. Mika Kuljun toimittama teos kertoo Terentjeffin tarinan Oulaisten Matosaaren pelloilta elektroniikkateollisuuden huipulle.

Tornion maihinnousu 1. lokakuuta 1944 oli Lapin sodan todellinen lähtölaukaus, joka päätti lopullisesti suomalais-saksalaisen aseveljeyden. Tässä uhkarohkeassa operaatiossa suomalaiset siirtyivät suojaamattomana laivasaattueena Röytän satamaan ja saksalaiset joukot yllätettiin täysin. Teos luo uusia näkökulmia Tornion taistelujen ratkaisuvaiheisiin.

​

Lapin sota 1944–1945 oli historiamme käännekohta, joka päätti toisen maailmansodan Suomen osalta. Katkerassa sodassa Suomi taisteli Neuvostoliiton painostamana entistä aseveljeään Saksaa vastaan. Lapin sodassa Suomi siirtyi liittoutuneiden puolelle ja poliittisesti uuteen aikakauteen, jonka jäljet näkyvät vielä meidänkin päivinämme.

Mika Kuljun klassikkoteoksen uudistettu laitos kertoo erikoisen sodan erikoisen tarinan.

Tali–Ihantala 1944 on suurin Pohjoismaissa käyty taistelu. Se vaati kahdessa viikossa 1 100 suomalaisen sotilaan hengen. Puna-armeijan kaatuneiden määrä oli nelinkertainen.

Tali-Ihantalassa ratkaistiin Suomen kohtalo, sillä suurimman yksittäisen torjuntavoiton jälkeen Neuvostoliiton haaveet Suomen valloituksesta alkoivat hiipua.

Tämä on menestysteoksen päivitetty ja kuvitettu painos.

Mäntyvaaran ja Pelkosenniemen taistelut ovat turhaan jääneet kuuluisien Suomussalmen mottitaistelujen varjoon.

Tämä kirja kertoo näiden Suomen historiaan oleellisesti kuuluvien tapahtumien kulun faktojen valossa ja koko talvisodan kontekstissa. Teos on myös läpileikkaus talvisodan historiaan ja kunnianosoitus veteraanisukupolven tarinankerronnan perinteelle.

Raatteen tie teosta voidaan pitää modernin suomalaisen sotakirjallisuuden klassikkona. Teoksen eri laitosten painoksia on julkaistu Suomessa 39 000 kappaletta. Lisäksi kirja on käännetty ruotsiksi ja liettuaksi.

”Minä tarvitsen ammuksia, en kyytiä.”

Näin vastasi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Yhdysvaltojen tarjoukseen noutaa hänet pois Kiovasta Venäjän hyökkäyksen keskeltä. Venäjän hyökkäys naapurimaataan kohtaan oli raaka ja törkeä, mutta Zelenskyin esimerkin mukaisesti ukrainalaiset päättivät taistella. Jo parin ensimmäisen taistelupäivän aikana Ukrainan nuorekkaasta presidentistä kasvoi kansainvälinen elävä legenda ja esikuva kaikille vapautta arvostaville eurooppalaisille. Rohkeutensa ansiosta hän on meidän aikamme kunnioitetuin eurooppalainen valtiomies.

​

”Eiköhän se taasen pehmitä Molotovin poikia niin kuin Raatteessa."

Näin toivoi kersantti Heikki Kulju pakkasen auttavan Kuhmossa 13.2.1940 kirjoittamassaan kirjeessä. Kolme päivää myöhemmin hän oli harvinaisen hyvällä tuulella, kun vaimo oli lähettänyt valokuvia kotoa. Korsussa saattoi kuvia katsellessa mennä tuntikausia yksinäisiin ajatuksiin vaipuneena.

Kirjeitä Raatteen tieltä on kersantti Heikki Kuljun (1915-1941) sotapolun kuvaus ja samalla läpileikkaus menestyneen tietokirjailijan tähänastiseen tuotantoon.

Kirja tuo esiin yli 70 mykistävää tiedotuskomppanioiden miesten kirjoittamaa artikkelia, jotka syystä tai toisesta jätettiin julkaisematta sodan jylyssä.
Monet aikansa johtavat kirjailijat, valokuvaajat, journalistit ja mainosmiehet kuten Simo ”Aapeli” Puupponen, Matti Hälli ja Veikko Ennala toimivat virallisen Suomen propagandan tekijöitä. Kirja avartaa kuvaa myös heistä.

Kirja kertoo Oulun teknologiailmiön historian. Päähenkilöitä ovat mm. Seppo Säynäjäkangas, Jorma Terentjeff, Veikko Lesonen, Lauri Kuokkanen, Matti Otala ja Pertti Huuskonen. Teos on käännetty japaniksi.